Siivouspäivä

Aattelin tänään töistä lähtiessäni, että nyt siivotaan. Siinä kotimatkan aikana se idea sitten jalostui. Äkkiä jahtikamppeet niskaan, ajokoira kyytiin ja pojan kanssa lähdettiin ulos syömään. Kotimatkasta vielä sen verran, että matkaajan kestää kokonaiset neljä kilometriä. 

Haettiin kaupasta nuotioeväät, perillä garmini ajokin kaulaan ja koira hakuun. Itse siinä kosteista puista nuotiota väsäämään. Eikä aikaakaan, kun Ajo räjähtää käyntiin. Se on muuten aina yhtä makia tunne, kun hiljaisessa metsässä pärähtää, nuorisoslangia lainatakseni, ajo täyteen kiihkoonsa. Vielä kovemmat sydämentykytykset saan siitä, kun näen seisojan jännittyneen hahmon metsässä, tietäen että riistaa on edessä. No asiaan palatakseni, Ajo lähti käyntiin ja hain haulikon autosta ajatuksena jäniksen passitus. No ajo kääntyi sen verran väärään suuntaan, että päätettiin pikkuserranon kanssa paistaa makkarat pahimpaan nälkään. Siinä kerkes koirakin tehä hukan, loppuperhe ilmestyä paikalle ja Ajon selvitellessä hukkaa ampui isoin serrano poikameton. Nyt on joulu pelastettu :) valitettavasti hämärä hiipi mehtään niin kuvat mitä kännykällä otin ovat huonolaatuisia. Hämärän ja lasten nukkumaanmenoajan takia vihellettiin koirakin pois metsästä ja jänispaisti jäi juoksemaan. 

Asiasta kolmanteenkymmenenteen; joutu talvitassut vaihtaan autoon ja melko talvista oli jo lintulaudallakin tänä aamuna.